Syksyinen sadepäivä,  Välillä vähän valoa ja taas vettä taivaan täydeltä.  Pisarat juoksevat katolta, puutarhapöydältä, kesäterassin aurinkovarjoista.  Sopiva päivä siivoukseen ja leipomiseen.  Sitten jalat tuolille, kaffekuppi ja luumupiirakan pala.  Mikä sadepäivän nautinto.  Illansuussa vielä sienikastikeen tekoa - kuinka hyvin se sopiikaan keitetyn perunan ja tomaatin kanssa.

Vielä kotieläinten ruokkiminen - tällä säällä ei edes kissa pääse muuttamaan mummolaan - ja lankojen etsimistä. Omat lapset ja armeijan pojat (Sotilaskotiyhdistyksen tempaus) saavat villasukat. Puikot heilumaan...

 

LUUMUPIIRAS

1 DL SOKERIA

2 DL SÄMPYLÄJAUHOJA

½ TL SOODAA/LEIVINJAUHETTA

1 DL PIIMÄÄ

1 DL ÖLJYÄ TAI SULATETTUA MARGARIINIA

 

PÄÄLLE

LUUMUJA TAI OMENOITA TAI RAPARPERIA

MURUSEOS

½ DL SULATETTUA MARGARIINIA

1 DL FARIINISOKERIA

3/4 DL KAURALESETTÄ

3/4 DL KAURAHIUTALEITA

½ TL KANELIA

½ TL VANILLIINISOKERIA

*sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa

*lisää joukkoon piimä ja öljy, sekoita mahdollisimman vähän

*levitä taikina voideltuun piirasvuokaan

**viipaloi luumut/puolita ja levitä taikinan pinnalle (kuoripuoli päälle)

**sekoita muruseoksen aineet keskenään ja ripottele luumujen päälle

**paista piiras 200 asteessa uunin alaritilällä 30-35 min

** jos pinta ruskistuu liikaa, peitä foliolla

 

 

KULKUKISSA JA SIILI

Kaksi viikkoa sitten kuului ensimmäinen ääni; tai oikeammin näkyi ensimmäinen vilaus, sitten ääni.  Kissaystävät tunnistavat sen heti.  Nälkäisen kissan pyyntö:anna ruokaa! Päivän kanakeitto sai arvoisensa lopun: valkoiselle posliinilautaselle kulkurin eteen parvekkeelle.  Aluksi epävarma eläin ei tullut lainkaan samaan aikaan Anni-tädin läsnäollessa. Mutta pikkuhiljaa aloimme tottua toisiimme ja niinpä illansuussa ikkunan takana tuijotti tuttu vihreä silmäpari.  Täsmällisesti puoli yhdeksän.  

Naapuristo käytiin läpi; onko kenenkään kissa kateissa? Ei ollut, mutta kertomuksia yksin vaeltaneesta kulkurista kuultiin.  Koko kesän se oli kulkenut näillä main talosta taloon ja etsinyt kotia.  Päätyi tänne metsän keskelle kallion kupeeseen.

Nälkäinen ja laiha kissa on ruokittu hyvinvoivaksi ja kiitolliseksi ystäväksi.  Mutta entä kun talvi tulee. Tähän allergisten taloon se ei voi muuttaa.  Nyt käymme vuoron perään sitä silittämässä ja sille puhumassa kuistilla.  Se kehrää, kiehnää ja kurnuttaa onnellisena.  

Joka päivä ja joka yö sen kohtaloa mietittiin.  Puhuttiin ja ihmeteltiin.  Erilaisia ehdotuksia käytiin läpi. Laitetaanko ilmoitus lehteen.  Soitetaanko löytöeläintoimistoon. Kyselläänkö tutuilta kuka sen ottaisi suojiinsa.  

Yksi puhelu ratkaisi kaiken.  "Voi mikä ihmeellinen sattuma!" huudahti mummu. "Minä olen jo pitkään toivonut, että minulle kävelisi kissa taloon." Ei kävele, vaan ajaa autolla huomenna mummun punaiseen mökkiin järven rannalle ja elää siellä loppuelämänsä onnellisena.  Parempaa kotia ei meidän Kalle Kulkuri olisi voinut toivoa. Tai Kati - mummu senkin varmaan selvittää... 

Tänä iltana Kissamme oli tuonut meille yllätyksen.

Kun se oli syönyt kuppinsa tyhjäksi, ilmestyi siili.  Siilille vietiin kiireen vilkkaa suolatonta, rasvatonta ruokaa.  Se oli arka mutta ahne ja söi kupin tyhjäksi.  Vähän vielä veimme jälkiruuaksi kissan kuivamuonaa ja vettä. Kulkuri katseli vierestä. Nyt meillä on taas tehtävää,  Sipi-siilille talvimaja.  Ja selvitettävänä, miten tämä pieni pullukka oli kiivennyt portaat verannalle. Kello oli jo kymmenen paikkella illalla ja ulkona  pimeää.  Olikohan kaverilla mukana tikkaat vai kuinka se pääsi ruokakipon ääreen... Tätä Anni-täti nyt tarkkailee.

 

MUSTIKKA-KESÄKURPITSA MUFFINIT

6 DL SÄMPYLÄJAUHOJA

1½ DL KAURAHIUTALEITA

3 TL LEIVINJAUHETTA

2-3 DL MUSTIKOITA/PAKKASESTA

1½ DL MARGARIINIA/TAI ÖLJYÄ

3 DL SOKERIA

4 KANANMUNAA

2 DL KESÄKURPITSARAASTETTA/TAI 1½ TUOREMEHUA

1½ DL KERMAVIILIÄ TAI PIIMÄÄ TAI JUGURTTIA

 

*SEKOITA KUIVAT AINEET

*LISÄÄ MUUT SEKOITTAMALLA RIVAKASTI JA NOPEASTI

*LAITA JOKO MUFFINIVUOKIIN TAI YHTEEN, ISOON PIIRAKKAVUOKAAN

*PAISTA N. 200 ASTETTA 20 MIN

Tänään on kuulas, syksyinen päivä.  Kohta astutaan ruokapöytään.  Kana-kanttarellikastiketta, keitettyä kukkakaalia, keitettyä perunaa, vihersalaatti tammenlehtisalaatista.  Jälkiruuaksi vanilijajäätelöä lämpimän omena-kaneli -soseen kanssa.

Iltapäiväkahvit ja puolukkamuffinit. Olkaa hyvät.

 

 

 

 

KANTTARELLI-KANAKASTIKE

HELPPO, NOPEA

 

1 RASIALLINEN BROILERIN FILESUIKALE/HUNAJAMARINOITU

2-3 DL TUOREITA KANTTARELLEJA

½ DL SIPULIKUUTIOITA/PAKASTE

1 PRK PAKSU KEVYT  KASVIRASVASEKOITE

KANAFONDIA LORAUS, MUSTAPIPPURIA MYLLYSTÄ

 

*  PAISTA ÖLJYTYLLÄ PANNULLA  KANTTARELLIT, LISÄÄ KANANPALAT

* LISÄÄ VÄHÄN VETTÄ, ANNA KIEHAHTAA JA MUHIA N. 5 MIN

*LISÄÄ  KANAFONDI JA MUSTAPIPPURI, KASVISRASVASEKOITE, ANNA

LÄMMETÄ JA MAKUJEN VETÄYTYÄ  KANNEN ALLA PARI MINUUTTIA.

 

 

 

OMENASOSE MIKROSSA

KUORI PARI- KOLME OMENAA, LOHKO JA TEE SORMENPÄÄN KOKOISIA

PALOJA.  LAITA MIKRON KESTÄVÄÄN ASTIAAN, LISÄÄ N. ½-1 DL VETTÄ,

½ DL SIIRAPPIA, 2 TL KANELIA JA SEKOITA.  kUUMENNA MIKROSSA

5 MIN VÄLILLÄ SEKOITTAEN. 

LAITA KUUMA OMENASOSE JÄÄTELÖPALLOJEN PÄÄLLE ENNEN

TARJOILUA.